SDP:n Marttila vaatii turkistarhausaloitteen välitöntä käsittelyä: Veronmaksajien miljoonia ei saa enää hassata

Marttilan mukaan lintuinfluenssakorvauksiin liittyneet vakavat virheet osoittavat jälleen, miksi turkistarhauksen hallittu lopettaminen on sekä eettisesti että taloudellisesti välttämätöntä.

Lintuinfluenssa levisi suomalaisille turkistarhoille kesällä 2023. Tartuntojen vuoksi viranomaiset määräsivät lopetettavaksi noin 485 000 turkiseläintä yhteensä 74 tarhalta. Lopetetuista eläimistä maksettiin turkistarhoille noin 40 miljoonaa euroa korvauksia.

Animalian tekemän kantelun seurauksena Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV antoi Ruokavirastolle huomautuksen eläintautilain virheellisestä soveltamisesta. Huomautus ei kuitenkaan itsessään mahdollista jo maksettujen korvausten perimistä takaisin. Marttilan mukaan on kestämätöntä, että veronmaksajat joutuvat kantamaan elinkeinon poikkeuksellisia terveysturvallisuus- ja tautiriskejä samalla, kun eläintautikorvausten määräytymisestä on paljastunut vakavia ongelmia.

– On korkea aika lopettaa miljoonien hassaaminen epäeettiseen ja tulevaisuudettomaan elinkeinoon. Liikaa maksetut lintuinfluenssakorvaukset ovat varmasti omiaan kääntämään yleisen mielipiteen yhä voimakkaammin turkistarhausta vastaan, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä toimiva Marttila sanoo.

Eläintautilain lähtökohtana on, että korvauksen perusteena käytetään eläimen käypää arvoa välittömästi ennen lopettamista. Ruokavirasto määritteli korvauksia turkisnahkojen kymmenen vuoden keskihintojen perusteella. Laskennassa hyödynnetyt hintatiedot olivat turkisalan ilmoittamia, ja myös alan edunvalvontajärjestö Fifur esitti näkemyksiään korvausten määräytymisperusteista.

– On oikeustajun vastaista, jos virheellisin perustein maksettuja korvauksia ei voida periä takaisin. Hallituksen on selvitettävä, kuinka paljon korvauksia maksettiin liikaa, miksi lainvastainen menettely pääsi syntymään ja millä lainsäädäntömuutoksilla vastaava estetään tulevaisuudessa, Marttila vaatii.

Turkistarhaus historiaan -kansalaisaloite keräsi yli 100 000 allekirjoitusta. Maa- ja metsätalousvaliokunta järjesti aloitteesta julkisen asiantuntijakuulemisen jo marraskuussa 2024. Valiokunta käsittelee kansalaisaloitteen jatkoa ensi viikon kokouksessaan.

– Valiokunnalla on ollut yli kaksi vuotta aikaa käsitellä aloitetta. Ensi viikolla on vihdoin päätettävä mietinnön laatimisesta ja laadittava työlle selkeä aikataulu. Yli 100 000 aloitteen allekirjoittanutta suomalaista ansaitsee sen, että eduskunta käsittelee asian loppuun eikä hautaa sitä vaalikauden päättyessä, Marttila painottaa.

Marttila korostaa, että eläinten hyvinvoinnin lisäksi terveysturvallisuus on yksi painavimmista perusteista puuttua elinkeinon harjoittamiseen.

– Kysymys on siitä, olemmeko valmiita ylläpitämään toimintaa, jossa tartuntataudit voivat levitä suurissa eläinmäärissä ja aiheuttaa riskin myös laajemmin yhteiskunnalle. Kun riskit toteutuvat, lasku siirtyy veronmaksajille, Marttila päättää.